Kauppaneuvos Henrik Borgströmin rakennuttama, vuonna 1877 valmistunut kaunis kaksikerroksinen puuhuvila oli yli 40 vuotta maailmankuulun sopraanomme Aino Acktén kesäasuntona. Aino Acktén vieraina nähtiin lukuisa joukko Suomen kulttuurielämän silloisia vaikuttajia kuten Jean Sibelius, Oskar Merikanto, Albert Edelfelt, Eino Leino ja monet muut suomalaisen kulttuurin edelläkävijät.
Porvoolainen porvari Per Jönsson sai Tullisaaren (Turholm) tilan Laajasalosta Kustaa Vaasalta palkkatilaksi v. 1558. Muutamat Laajasalon kadut on nimetty Turholmin tilan vuosisatojen kuluessa vaihtuneiden asukkaiden mukaan (Lars Mickelsson eli Lauri Mikonpoika 1500-luvulta, Kasper Reiher 1600-luvulta, Henrik Borgström 1800-luvulta).
Tullisaari muutettiin v. 1687 kapteenin virkataloksi. Vanha 1600-luvun lopulla rakennettu “kapteenin puustelli” oli aikanaan ensimmäisiä lasi-ikkunaisia rakennuksia Suomessa. Se purettiin luultavasti vasta 1900-luvun alussa. Tullisaaren kartanon 1950-luvulla palanut päärakennus oli todennäköisesti everstiluutnantti Adolf Fredrik Virginin v. 1795 rakennuttama uusi päärakennus. Tähän tuli v. 1838 kruunun vuokraajaksi ja myöhemmin kartanon omistajaksi Tullisaaren maisemaan ja ilmeeseen eniten vaikuttanut asukas, kauppaneuvos Henrik Borgström, joka vietti perheineen kesät Tullisaaressa vuodesta 1838 lähtien.
Kauppaneuvos Henrik Borgström (1799-1883) oli merkittävä vaikuttaja aikansa elinkeino- ja kulttuurielämässä. Hän perusti mm. v. 1834 tupakkatehtaan Meritullinkadun ja Pohjoisrannan kulmaan, jossa rakennukset ovat yhä jäljellä. Hän oli taiteen ja kulttuurin suosija ja siten hänen kotinsa sekä kaupungissa että Tullisaaren kartanossa olivat pääkaupungin kirjailijoiden ja taiteilijoiden tärkeitä kokoontumispaikkoja. Borgström oli myös J.V.Snellmanin ystävä ja tukija. Hän toimi Finska Konstföreningenissä ja oli konstnärsgilletin puheenjohtaja. Kaivopuisto istutettiin hänen ansiostaan 1830-luvulla. Hän kunnostutti myös Eläintarhan vuokraviljelmät puistoksi ja luovutti sen kaupungille v.1877.
Henrik ja Carolina Borgströmillä oli 11 lasta. Heistä kolmelle Borgström rakennutti Tullisaaren kartanon päärakennuksen läheisyyteen huvilat, jotka suunnitteli Borgströmin vävy, arkkitehti Theodor Decker. Yksi rakennuksista, Leonardin huvila purettiin 1960-luvulla kaupungin päätöksellä, Adele Deckerin huvila on yksityisomistuksessa. Kolmannesta, Borgströmin tyttären Emilie af Lindforsin v. 1877 valmistuneesta huvilasta tuli v. 1904 maailmankuulun laulajattaren Aino Acktén kesäkoti. Tämä rakennus tunnetaan edelleen Aino Acktén huvilana.
Aino Acktén huvila siirtyi v. 1929 Helsingin kaupungin omistukseen, mutta huvila oli Aino Acktén käytössä hänen kuolemaansa vuoteen 1944 asti. Tämän jälkeen huvila jäi lähes käyttämättömäksi. 1970-luvun lopulla syntyneet suunnitelmat Helsingin kesäteatterin sijoittamisesta Tullisaareen herättivät laajaa vastustusta laajasalolaisten keskuudessa. Kesäteatterihankkeen yhteydessä tehty rakennushistoriallinen tutkimus osoitti Aino Acktén huvilan arvokkaaksi suojelukohteeksi. Laajasalon asukkaat esittivät tällöin huvilan kunnostamista kulttuurikäyttöön.
Lopullisen sysäyksen talon kunnostukselle antoi kolmen laajasalolaisen keväällä 1985 Ainon päivänä jättämä aloite talon kunnostamisesta kamarimusiikkitiloiksi. Kaupunki tekikin v. 1986 päätöksen huvilan kunnostamisesta. Korjaus- ja konservointityöt valmistuivat joulukuussa 1987. Vuoden 1988 alussa huvila luovutettiin Helsingin kulttuurikeskukselle ja v.2010 alusta alkaen huvila siirtyi Aino Acktén huvilan ystävät ry:lle. Huvilassa todettiin vakava kosteusvaurio keväällä 2011 ja huvila suljettiin odottamaan peruskorjausta.
TULLISAAREN PUISTO
Tullisaari sijaitsee Laajasalon pohjoisosassa Tullisaarenselän kallioisella rannalla. Tilan historia ulottuu 1500-luvulle. Sen 1700-luvulla rakennettu päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1958 ja 1800-luvun lopulla rakennetuista huviloista ovat jäljellä Aino Acktén huvila ja Deckerin huvila. Tullisaari on rakentunut nauhamaisesti rantaa pitkin kahdelle niemelle. Läntisellä niemellä on metsää ja itäisellä 1800-luvulla perustettu laaja maisemapuisto. Puistossa on runsaasti arvokkaita puita, mm. hienoja tammia, paksukaarnakoivuja, Suomen paksuimmaksi mitatut tervaleppä, metsälehmus ja puistolehmus. Rantaa pitkin kulkee kävelyreitti, jonka varrella on näköalapaikkoja. Rantatien varrella sijainneet huvimajat ovat hävinneet.
Maisemapuiston lisäksi Tullisaaren itäisellä niemellä oli laaja hyötypuutarha, josta on säilynyt hernepensas ja syreenimaja sekä marjapensaita. Puiston kokonaispinta-ala on 46 ha, josta maisemapuutarhan osuus on noin puolet. Puistoalueen asemakaava on vahvistettu vuonna 1999 ja siinä alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, puutarhataiteellisesti ja maisemakuvallisesti arvokkaaksi suojeltavaksi puistoalueeksi ja osittain lähivirkistysalueeksi. Tullisaari on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.
Kauppaneuvos Henrik Borgström (1799-1883) oli Tullisaaren puiston varsinainen perustaja, vaikka päärakennuksen ympäristöä lienee jo aiemmin muokattu englantilaisen maisemapuutarhatyylin ihanteiden mukaisesti. Puistoon istutettiin jaloja lehtipuita ja pensasryhmiä, jotka antoivat sille vehmaan luonteen. Alueelle rakennettiin romanttisia näköalapaikkoja ja kiemurtelevia käytäviä, mutta Borgströmin pääperiaatteena oli korostaa paikan omaa maisemaa ja luontoa. Helsingin kaupungin rakennusvirasto kunnosti Tullisaaren puiston vuosina 2000- 2004.
Ennen kunnostusta puisto oli ollut useat vuosikymmenet vähällä hoidolla. Vanha polkuverkosto oli osaksi kadonnut ja puistorakennelmat olivat joko hävinneet tai häviämässä. Maiseman voimakkaan umpeenkasvun takia puiston tilarakenne ja näkymät olivat kadonneet. Kunnostuksen tavoitteena oli korostaa Tullisaaren erityispiirteitä, joista omaleimaisin on neljän huvilan sijoittuminen laajaan puistoon maisemallisesti harkituille paikoille tarkemmin suunniteltuine ympäristöineen. Samoin haluttiin palauttaa alueen vanha puistomainen luonne, tilasommitelmat ja näkymät. Tämä edellytti erittäin voimakasta puuvartisen kasvillisuuden poistamista. Aikoinaan suurin kustannuksin rakennettu käytäväverkosto otettiin esiin. Avoin vesipinta palautettiin osaksi maisemapuistoa ruoppaamalla Tullisaarenlahti. Pienten ojien yli on rekonstruoitu kaarevat sillat, jollaiset näkyvät 1900-luvun alun kuvissa. Entisajan runsaista kukkaistutuksista on palautettu vain osa.
Puistossa on säilytetty myös muita historiallisia piirteitä, kuten 1550-luvun kalkkilouhos, joka on nykyään veden täyttämä. Nykyistä virkistyskäyttöä silmälläpitäen alueelle on rakennettu yhteyslaivan laituri, grillipaikka, leikkialue ja palloilunurmi.
Aino Acktén huvilan nykytilanne
Helsingin kaupunkialoitti vuonna 2023 kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja suojellun Aino Acktén huvilan peruskorjauksen.
